Ratamestarin lausunto 2025

Vuoden 2025 jäärogainingin olosuhteita on saanut jännätä aivan viimeiseen asti. Lausuntoa täydennetään myöhemmin vielä tarkemmilla tiedoilla radan pituudesta ym. Lue myös tapahtumaohje. 

Päivitetty 11.3.: Tuoreet lumitiedot, tarkemmat tiedot radasta

Päivitetty 12.3.: Tarkennettu radan tietoja rastimääritekuvauksella, päivitetty tuorein jäänpaksuusmittaustieto

Rata

Optimireitti kaikkien rastien kautta on linnuntietä pitkin 60 km. Rasteja on 66 kpl. Rasteista suurin osa on jäällä tai aivan vesistön tuntumassa.  Kaikki 9 pisteen rastit ovat ratamestarin mielestä hienoja kohteita. Kaikkien muiden rastien pisteytys on täysin satunnainen. Rastin pistemäärä ei liity millään tavalla rastin sijaintiin tai rastipisteen vaikeuteen.

• Radalle ei osu hyödyllisiä virallisia latuja tai moottorikelkkauria.
• Rastimäärite jyrkänne tarkoittaa, että rasti on leimattavissa jyrkänteen alla 
• Rastimääritteen ollessa vuoren nimi on rasti vuoren päällä
• Rastimääritteen ollessa järven tai lammen nimi on rasti keskellä järveä
  

Jäätilanne

Ely-keskuksen virallisten mittausten (11.3.) mukaan jäätilanne (44 cm) on viisi senttiä vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jää on paksuuntunut kaksi senttiä edellisen mittauksen jälkeen. Melkein koko jääkerros (39 cm) on hyvälaatuista ja kantavaa teräsjäätä. Pehmeämpää kohvajäätä on vain muutama sentti pinnassa. Uutisissa viime päivinä näkyneet pelottelut heikoista ja puikkoontuneista kevätjäistä eivät koske Keski-Suomea vaan Etelä-Suomea, jossa jäiden paksuus on juuri nyt kymmeniä senttejä vähemmän, kuin keskimäärin tähän aikaan.

Viikko ennen tapahtumaa teimme viimeisen maastokatselmuksen, jossa tarkastimme alueen lumi- ja jäätilanteen. Plussakeleistä huolimatta jäätä on paksulti. Näimme jäällä ajavia autoja ja mönkijöitä useaan otteeseen päivän aikana. Päivä oli erittäin lämmin (+7) ja aurinkoinen. Pinnassa oleva kohvajää oli sen verran pehmennyt, että potkukelkkakin upposi eikä liukunut parhaalla tavalla. Autoja pehmeä kerros ei näyttänyt haittaavan. Syvemmällä oleva teräsjää oli edelleen erittäin kovaa. Heti seuraavan yön pikkupakkasen jälkeen jään pinta muuttui täysin luistelukelpoiseksi ja myös pysyi kovana koko päivän. 

Jäällä ei ole uveavantoja tai laajentuneita pilkkiavantoja. Jotain suuria kevätrailoja voi alueelta löytyä. Vetiset laajentumisrailot eivät ole vaarallisia, kunhan niitä ei yritä ylittää ilman jääsauvaa ja sen käyttötaitoa. Turvallisinta on kiertää koko railo tarvittaessa maitse. Lumisella kelillä vetiseen railoon kannattaa pitää muutenkin hyvä turvaväli.

 

Lämpimät päivät ovat nostaneet vesistöjen virtaamat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeiksi.  Tämän takia virta-alueilla on jää ohentunut merkittävästi. Tapahtuma-alueella on muutama virtaaman heikentämä alue, kuten Konnekoski, mutta nämä alueet on selvästi merkitty karttaan vaarallisen alueen merkillä eikä näillä alueilla ole tarvetta liikkua. Konnekoski on avoin ympäri vuoden, mutta muut alueet olisivat normaalina talvena kuljettavissa. Virta-alueilla ollaan jäätilanteessa, joka vastaa normaalisti huhtikuun tilannetta. 

Tapahtumaviikon lumisade ei paranna jäätilannetta. Uusi tuore lumi toimii eristeenä eivätkä viikon pakkaset pääse juurikaan jääkantta vahvistamaan virtapaikoissa.  Virtapaikat eivät ehdi jäätyä ennen lumisadetta, joten ne erottuvat hyvin lumisen jään keskeltä joko sulina tai lumettomina alueina eikä niille pitäisi vahingossa eksyä. Virtapaikkojen ympäristössä on kuitenkin aina heikompi jäinen alue. Jos siis näet jäällä sulan alueen, pidä siihen reilu etäisyys ja kierrä alue kaukaa. Satunnaisia pieniä heikompia paikkoja voi kaikkina talvina ajankohdasta riippumatta löytyä kapeista salmista, kivikoista tai niemien kärjistä. Kannattaa siis pitää silmät auki ja kiertää kohdat joissa jää- tai lumi näyttää poikkeavalta. Jätä turvaväliä kymmeniä metrejä,. Rantojen tuntumassa kulkiessa kannattaa purojen suut kiertää tarpeeksi kaukaa. 

Vuosi sitten jään päällä oli valtavasti vettä. Tänä vuonna vastaavasta ei ole pelkoa. Tulossa on kuiva ja luminen keli, mutta vielä jännätään onko tapahtumapäivänä aurinkoista vai sataako päivän aikana hitusen lunta.

Lumitilanne 

Rautalammen alueella on viikko ennen tapahtumaa 0-40 cm lumikerros. Vanha lumikerros on hyvin tiivis ja kantaa nyt pakkasten palattua suksea. Saaret, avokalliot ja hyvin aurinkoiset paikat ovat lumettomia. Järvet ovat lumettomia joitakin rantakaistaleita lukuunottamatta. Pelloilla on kattava lumikerros. Maastossa on auringolta suojaisimmissa varjoissa useita kymmeniä senttejä lunta, mutta on myös lähes lumettomia kuusikoita. Pikkutiet ovat osittain sulia ja osittain niin jäässä, että potkukelkkailu tai hiihto onnistuu. Auraamattomat metsäautotiet ovat hiihtokunnossa.

Maanantaina 10.3. Rautalammella satoi uutta lunta n. 12 cm. Lähimmillä havaintoasemilla lumimäärän muutos oli 11-12 cm (Vesanto 33 cm -> 45 cm, Iisvesi 15 cm -> 26 cm). Samaan aikaan Jyväskylässä satoi uutta lunta peräti 17 cm.  Näin ollen Jäärogainingin maastossa on nyt jäällä reilut 10 cm lunta ja maastossa enemmän. Lumettomat saaret ovat nyt saaneet lumikuorrutteen. 

Ennustetut tuulet ovat sen verran heikkoja, että lumi ei myöskään kinostu ennen tapahtumapäivää, jolle ennustetaan nyt reippaahkoa tuulta. Tapahtumapäivänä on odotettavissa, että kaikkialla on lumikerros ja hiihtäminen onnistuu laajalti. Uusi lumikerros on kuitenkin sen verran ohut, että myös jalkaisin ja pyörällä pystynee vielä kulkemaan jääalueilla, mutta lumi selvästi hidastaa etenemistä.

Maasto

 

Etelä-Konneveden kansallispuisto ja sen lähialueet ovat eritttäin jylhiä ja komeita. Alue on täynnä toinen toistaan korkeampia ja jyrkempiä jyrkänteisiä kalliovuoria. Maastossa täytyy oikeasti miettiä, että mistä kannattaa kulkea. Jyrkänteet ovat oikeasti suuria ja jyrkkiä eikä niitä pysty nousemaan tai laskeutumaan. Maasto on myös hyvin kivistä. Alueen metsät ovat vaihtelevia. Kansallispuiston alueella on vanhoja hienoja metsiä, mutta alueella on laajalti myös talousmetsää. Alueen tieverkosto helpottaa kulkemista. Heti teiden ulkopuolella eteneminen hidastuu merkittävästi. Alueen polut ovat vaikeakulkuisia. 

Vaikeakulkuisen maaston vastapainoksi on tarjolla suuri ja sokkeloinen järvialue, joka on täynnä kauniita kallioisia saaria. Osa komeimmista jyrkänteistä löytyykin järviltä. 

Mikä on paras kulkutapa tai -väline?

Tähän ei ole yhtä selkeää valintaa. Tapahtumapäivänä maastossa ja järvillä on 10 cm lumikerros. Jäällä lumi saattaa tapahtuman kuluessa kinostua. Päätiet ja asutuksille vievät tiet ovat pyöräilykelpoisessa kunnossa. Pienimmät tiet voivat olla umpihankea. Maasto on aina vaativaa lumitilanteesta huolimatta. 

• Pyörällä pääsee kulkemaan hyvin päätieverkostolla. Jäällä oleva lumi hidastaa pyöräilyä, mutta ei täysin sitä estä. Tuuli voi avata pyörille hyviäkin väyliä jäällä. Tiestön ja jään ulkopuolella pyörällä ei pääse kulkemaan, mutta pyörän voi aina hylätä hetkeksi ja jalkautua. Suositus: nastarenkaillla varustettu maastopyörä
• Suksella pääsee kulkemaan lähes kaikkialla. Tiet ovat todennäköisesti niin lumisia, että niillä pystyy hiihtämään. Suksella pääsee etenemään myös maastossa, mutta vaikeimmissa maastokohdissa hiihtäminen on hankalaa. Sukset voi toki ottaa irti ja kävellä hankalimmat nousut ja laskut. Suksi toimii hyvin myös lumisella tai paljaallakin jäällä. Vanha hanki todennäköisesti kantaa suksea eli suksi uppoaa vain uusimman 10 cm lumikerroksen verran. 
• Jalkaisin pääsee kaikkialle.  Vanha hanki saattaa kantaa kävelijää. Jäällä kulkiessa nastalenkkarit ovat must. Lumikengistä voi olla hyötyä jyrkimmillä alueilla tai jos lumi odotuksista huolimatta onkin upottavaa. Hankalakulkuisimmissa paikoissa jalkaisin eteneminen on nopeinta.
•  Retkiluistimilla ei pääse etenemään, koska lunta on tiedossa liikaa. Sama ongelma on potkukelkalla.
• Paikalliset kulkevat jäällä autoilla, mönkijöillä ja moottorikelkoilla. Näiden kulkujäljissä voi olla paljon nopeampi edetä, kuin umpihangessa.